Juuh Elikkäs.
Tosiaan lopulta päästiin 7.7. illalla muuttamaan omaan kotiin. Arveluttihan ne portaat aiempienkin kuntotarkastuksien perusteella, mutta ei ajateltu ekana niille mitään tehdä. Keskeneräinen sauna ja ikkunoiden karmit sekä lattialistat oli työpöydällä päällimmäisinä.
Ja sittenhän eka viikko asuntovelkaisena päättyi meikäläiseltä keskussairaalan synnytysosastolle.
Kaikkiaan tappajarappusten saldo oli 7.-13.7. välisenä aikana kaksi läheltä piti-tilannetta ja kaksi kompastumista joista toinen koitui lopulta allekirjoittaneen osgood-schlatterilla ja blountin taudilla varustetun vammatassun sääriluun pään murtumaan, jossa siinäkin klo 16-23 päivystyksessä tilanteet ehti eskaloitua: ensinäkemältä ei siellä mitään ole > pakko leikata > yö syömättä leikkausta varten synnytysosastolla, kun ei ollut muualla tilaa. Paksuna todellisuudessa oli siis ainoastaan Vammatassu.
Aamulla klo 7:30 otettiin viimeinen verikoe leikkausta varten. Klo 8:30 huoneeseen kipitti erikoistuva ortopedi, joka kertoikin myös hoitajan yllätykseksi, että pistetään sut kotiin ja tässä olis sitten vino pino lääkkeitä ja 2kk sairaslomaa.
Kotona tuli aika nopeasti päätös: nyt ne rappuset helvetistä saa luvan lähteä. Pohdittiin voisko ottaa joka toisen portaan irti. Ei toiminut. Eikä itseasiassa edes saatu irti, ei lekalla eikä rautasahalla.
Saatana.
Löydettiin paikallinen puutyöfirma, joka oli erikoistunut portaisiin mittatilaustyönä.
Yrittäjä tuli 22.7. itse katsomaan ja suunnittelemaan raput. Piti vaarallisina nykyisiä myös, joten oli pakko etsiä ratkaisu niin että loiventuisivat ja astinlautaa saataisiin pidemmäksi. Nykyisellään tämmönen 41 koon mono tulee rapulta yli, pakko tulla alas sivuttain tai ropsahtaa portaalta yli, kuten sattui käymään.
Saatiin tarjous ja hyväksyttiin se. Päätettiin pitää vanhat portaat ja hyödyntää materiaalia jotenkin uudelleen, vaikka sitten polttopuun. Lupasin saunoa vihaisesti ja runsaasti, jos loppusijoituspaikaksi valikoituisi pihasaunan pesä. Tämä pudotti hintaa 200e, kierrätysmaksun verran. Voi sanoa, jos vakuutusyhtiön piikkiin meni sairaalarallit, niin meikäläiselle kaatuilun hinta oli rahassa reilut viisi tonnia....
Toimitusajan piti olla 4-6 viikkoa. Laskettiin että pitäisi ehtiä vielä mun sairaslomalle. Ei tarvitsisi tehdä mitään erikoisjärjestelyjäkään, koska sijaiskodissa meillä oleva kissa... koko talossa on siis vain yksi ovi vessan ja ulko-oven lisäksi. Siinä onkin sitten asennuspäivälle luvassa hupia kerrakseen. Neljävuotias kolli Susu kun muunmuassa putkahti nuohoojan käydessä jo toisesta yläkerran pönttöuunin luukusta, että moro moro!
No, toimitusaika venyi viikko toisensa jälkeen. Lopulta tuli postia että raput on valmiit ja asennus noin klo 9 lauantaina 3.10.
Hiki päässä perjantaina illalla raivattiin tavaroita ja rakennettiin kaksi ovea laudoista, jänisverkosta ja rappujen lapsiporteista. Äärimmäisen kekseliäs mies meillä asuu, eikö totta:
Karvalapsi tosin ei ollut samaa mieltä, kun hänen yksilönvapauttaan rajoitettiin julmasti. Oma "leikkihuone/wc" siirrettiin olohuoneeseen rappujen alta. Kuka nyt haluaa kaikkien nähden olohuoneessa paskoa, kun muut kattoo telkkaria?!!!
11:15 tyypit saapui. Alkoi roudaus ja tappajarappujen purku. Selvisi mm. että yläkerrassa oli tummanharmaa maalattu lautalattia, jonka päälle jostain älyttömästä syystä on vedetty laminaatti. No, näitä käsittämättömiä ylläreitä on jo löydetty suurinpiirtein yhtä isossa mittakaavassa kuin ikean leimoilla varustettua tavaraa uunista lähtien. Tappajarappujen etenemä oli uskomattomat 15cm. Siitä voi sitten oman jalan kokoon suhteuttaa. Jyrkkyys teki sen että juostessaan ylöspäin jopa myös Susu liukastui usein mahalleen rappuselle! Uusissa etenemä olisi keskikohdasta reilut 25cm, ulkoreunassa enemmänkin.
Väkivalta lopettaa vittuilun. Muutamia painokkaita kirosanoja kuului, mutta kyllähän ne äpärät irtosi. Rappuset oli pultattu, ruuvattu ja liimattu kiinni muunmuassa joka paikkaan.
Tältä näytti iltapäivällä. Palomiesten tanko-vaihe
Kello alkoi olla jo iltapäivästä ohi kun asennustyö pääsi alkuunsa. "Laitetaan sillai että pääsette petiin illalla".
VALMISTA TULI!
No ei vaineskaan.
Alettiin suunnitella miten raput laskettaisiin alas. Kaveri oli tulossa saunomaan, joten päätettiin hetki odottaa että voidaan miesvoimin hommaa helpottaa. Kaksi miestä ylös, kaksi alas, vinssi, leka, ja liimataan palapeli paikoilleen. Tämäkään vaihe ei toki kiroilematta mennyt - kuten ei oikeastaan mikään. Helvetin vaikea ja ahdas paikka askarrella.
Isäntä lähti kaverinsa kanssa vihdoin saunaa lämmittelemään pikkuhiljaa. Kaveri edeltä ja isäntä lopulta perästä tsekattuaan, ettei asentajat tarvitse enää lisäkäsiä.
Sitten ravahti päälle palohälytys. Kyllä, ei siis mikään yksi patterivinku, vaan kiinteistön hälytysjärjestelmä raikasi ympäri taloa ja tonttia. Pitäisikö se jostain sammuttaa tai kuitata erikseen, kun oli ensimmäinen kerta. Epäilin haukanneen pölyä kun vanhempi asentaja kertoi juuri hälyttimen alla poranneensa ja tökkäistessään hälyttimen kantta häly stoppasi. Näitä on useita kertoja käynyt töissä eri paikoissa. Mutta hälyttimestä silmukkaa ei pystynyt paneelilla jäljittämään.
Hetken päästä isäntä kipittikin sisälle kysymään kuuluiko häly, heillä oli sauna tuupannut savut sisälle ja oli tullut sähköposti, tekstiviesti ja puhelu alle minuutissa hälytyskeskuksesta. Että toimii systeemit hienosti 😂
Lopulta 19:30 lähti ensimmäinen asentaja kotiin. 4 viikon kesäloma olikin hyvä aloittaa tästä projektista vihdoin. Toinen lähti puolen tunnin päästä ja lupasi tulla aamulla hoitamaan homman loppuun.
Me saunaan. Rakennustarkastajapantteri välittömästi haistamaan erikseen jokaista 12 askelmaa. Ilmeisesti työ hyväksytty. 
Sunnuntaina klo 9 jälkeen homma jatkui.
Pantteria alkoi vapaudenriisto rasittaa ja vasta iltapäivällä tapahtui tämä, mitä odoteltiin tapahtuvankin...
Asentajista vanhempi punnersi duunin loppuun klo 17 mennessä ihan yksinään.
Kirosi kyllä että olihan hankala projekti. Vielä yksi kaiteen sisäpalkki pitää vaihtaa myöhemmin joku päivä. Mutta tässä lopputulos:
Liian nättejä kuvia, luulette että oon ottanut kuvastosta, eikä täällä mitään oo tehty. Niinpä. Joten pistetään vähän Susun vessaa ja kalsareita peliin.
Before/after - hengessä asian voisi esittää näin:
"Ei huono" sanos Jorma Uotinen!
