sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Rappusgate

Juuh Elikkäs. 
Tosiaan lopulta päästiin 7.7. illalla muuttamaan omaan kotiin. Arveluttihan ne portaat aiempienkin kuntotarkastuksien perusteella, mutta ei ajateltu ekana niille mitään tehdä. Keskeneräinen sauna ja ikkunoiden karmit sekä lattialistat oli työpöydällä päällimmäisinä. 

Ja sittenhän eka viikko asuntovelkaisena päättyi meikäläiseltä keskussairaalan synnytysosastolle. 



Kaikkiaan tappajarappusten saldo oli 7.-13.7. välisenä aikana kaksi läheltä piti-tilannetta ja kaksi kompastumista joista toinen koitui lopulta allekirjoittaneen osgood-schlatterilla ja blountin taudilla varustetun vammatassun sääriluun pään murtumaan, jossa siinäkin klo 16-23 päivystyksessä tilanteet ehti eskaloitua: ensinäkemältä ei siellä mitään ole > pakko leikata > yö syömättä leikkausta varten synnytysosastolla, kun ei ollut muualla tilaa. Paksuna todellisuudessa oli siis ainoastaan Vammatassu. 

Aamulla klo 7:30 otettiin viimeinen verikoe leikkausta varten. Klo 8:30 huoneeseen kipitti erikoistuva ortopedi, joka kertoikin myös hoitajan yllätykseksi, että pistetään sut kotiin ja tässä olis sitten vino pino lääkkeitä ja 2kk sairaslomaa. 

Kotona tuli aika nopeasti päätös: nyt ne rappuset helvetistä saa luvan lähteä. Pohdittiin voisko ottaa joka toisen portaan irti. Ei toiminut. Eikä itseasiassa edes saatu irti, ei lekalla eikä rautasahalla. 

Saatana. 

Löydettiin paikallinen puutyöfirma, joka oli erikoistunut portaisiin mittatilaustyönä. 

Yrittäjä tuli 22.7. itse katsomaan ja suunnittelemaan raput. Piti vaarallisina nykyisiä myös, joten oli pakko etsiä ratkaisu niin että loiventuisivat ja astinlautaa saataisiin pidemmäksi. Nykyisellään tämmönen 41 koon mono tulee rapulta yli, pakko tulla alas sivuttain tai ropsahtaa portaalta yli, kuten sattui käymään. 


Saatiin tarjous ja hyväksyttiin se. Päätettiin pitää vanhat portaat ja hyödyntää materiaalia jotenkin uudelleen, vaikka sitten polttopuun. Lupasin saunoa vihaisesti ja runsaasti, jos loppusijoituspaikaksi valikoituisi pihasaunan pesä. Tämä pudotti hintaa 200e, kierrätysmaksun verran. Voi sanoa, jos vakuutusyhtiön piikkiin meni sairaalarallit, niin meikäläiselle kaatuilun hinta oli rahassa reilut viisi tonnia....

Toimitusajan piti olla 4-6 viikkoa. Laskettiin että pitäisi ehtiä vielä mun sairaslomalle. Ei tarvitsisi tehdä mitään erikoisjärjestelyjäkään, koska sijaiskodissa meillä oleva kissa... koko talossa on siis vain yksi ovi vessan ja ulko-oven lisäksi. Siinä onkin sitten asennuspäivälle luvassa hupia kerrakseen. Neljävuotias kolli Susu kun muunmuassa putkahti nuohoojan käydessä jo toisesta yläkerran pönttöuunin luukusta, että moro moro! 

No, toimitusaika venyi viikko toisensa jälkeen. Lopulta tuli postia että raput on valmiit ja asennus noin klo 9 lauantaina 3.10.

Hiki päässä perjantaina illalla raivattiin tavaroita ja rakennettiin kaksi ovea laudoista, jänisverkosta ja rappujen lapsiporteista. Äärimmäisen kekseliäs mies meillä asuu, eikö totta:
Karvalapsi tosin ei ollut samaa mieltä, kun hänen yksilönvapauttaan rajoitettiin julmasti. Oma "leikkihuone/wc" siirrettiin olohuoneeseen rappujen alta. Kuka nyt haluaa kaikkien nähden olohuoneessa paskoa, kun muut kattoo telkkaria?!!! 
Aamulla herätys klo 7. Asentajathan voi tulla jo etuajassa! Klo 9 ei ketään näkynyt. Klo 10 ei ketään näkynyt. Klo 11 ei ketään näkynyt. No nyt alkoi jo askarruttaa. Tämä päivähän se oli? Mitä ihmettä. Menee todella myöhään. 

11:15 tyypit saapui. Alkoi roudaus ja tappajarappujen purku. Selvisi mm. että yläkerrassa oli tummanharmaa maalattu lautalattia, jonka päälle jostain älyttömästä syystä on vedetty laminaatti. No, näitä käsittämättömiä ylläreitä on jo löydetty suurinpiirtein yhtä isossa mittakaavassa kuin ikean leimoilla varustettua tavaraa uunista lähtien. Tappajarappujen etenemä oli uskomattomat 15cm. Siitä voi sitten oman jalan kokoon suhteuttaa. Jyrkkyys teki sen että juostessaan ylöspäin jopa myös Susu liukastui usein mahalleen rappuselle! Uusissa etenemä olisi keskikohdasta reilut 25cm, ulkoreunassa enemmänkin. 

Väkivalta lopettaa vittuilun. Muutamia painokkaita kirosanoja kuului, mutta kyllähän ne äpärät irtosi. Rappuset oli pultattu, ruuvattu ja liimattu kiinni muunmuassa joka paikkaan.


Tältä näytti iltapäivällä. Palomiesten tanko-vaihe

Kello alkoi olla jo iltapäivästä ohi kun asennustyö pääsi alkuunsa. "Laitetaan sillai että pääsette petiin illalla". 

VALMISTA TULI! 



No ei vaineskaan. 
Alettiin suunnitella miten raput laskettaisiin alas. Kaveri oli tulossa saunomaan, joten päätettiin hetki odottaa että voidaan miesvoimin hommaa helpottaa. Kaksi miestä ylös, kaksi alas, vinssi, leka, ja liimataan palapeli paikoilleen. Tämäkään vaihe ei toki kiroilematta mennyt - kuten ei oikeastaan mikään. Helvetin vaikea ja ahdas paikka askarrella. 

Isäntä lähti kaverinsa kanssa vihdoin saunaa lämmittelemään pikkuhiljaa. Kaveri edeltä ja isäntä lopulta perästä tsekattuaan, ettei asentajat tarvitse enää lisäkäsiä. 

Sitten ravahti päälle palohälytys. Kyllä, ei siis mikään yksi patterivinku, vaan kiinteistön hälytysjärjestelmä raikasi ympäri taloa ja tonttia. Pitäisikö se jostain sammuttaa tai kuitata erikseen, kun oli ensimmäinen kerta. Epäilin haukanneen pölyä kun vanhempi asentaja kertoi juuri hälyttimen alla poranneensa ja tökkäistessään hälyttimen kantta häly stoppasi. Näitä on useita kertoja käynyt töissä eri paikoissa. Mutta hälyttimestä silmukkaa ei pystynyt paneelilla jäljittämään. 

Hetken päästä isäntä kipittikin sisälle kysymään kuuluiko häly, heillä oli sauna tuupannut savut sisälle ja oli tullut sähköposti, tekstiviesti ja puhelu alle minuutissa hälytyskeskuksesta. Että toimii systeemit hienosti 😂



Lopulta 19:30 lähti ensimmäinen asentaja kotiin. 4 viikon kesäloma olikin hyvä aloittaa tästä projektista vihdoin. Toinen lähti puolen tunnin päästä ja lupasi tulla aamulla hoitamaan homman loppuun. 

Me saunaan. Rakennustarkastajapantteri välittömästi haistamaan erikseen jokaista 12 askelmaa. Ilmeisesti työ hyväksytty. 

Sunnuntaina klo 9 jälkeen homma jatkui. 


Pantteria alkoi vapaudenriisto rasittaa ja vasta iltapäivällä tapahtui tämä, mitä odoteltiin tapahtuvankin... 




Asentajista vanhempi punnersi duunin loppuun klo 17 mennessä ihan yksinään.
Kirosi kyllä että olihan hankala projekti. Vielä yksi kaiteen sisäpalkki pitää vaihtaa myöhemmin joku päivä. Mutta tässä lopputulos: 


Liian nättejä kuvia, luulette että oon ottanut kuvastosta, eikä täällä mitään oo tehty. Niinpä. Joten pistetään vähän Susun vessaa ja kalsareita peliin. 




Before/after - hengessä asian voisi esittää näin:



"Ei huono" sanos Jorma Uotinen! 





torstai 25. kesäkuuta 2020

Luojan kiitos viikonloppu edessä

24.6. Keskiviikko 
Alkaa taas vähän usko loppua täällä ikuisessa kadotuksessa. Ulkolämpötila vaan ei laske kirveelläkään.

Tänään olen pessyt osan ovista, seinistä ja ikkunoista mihin nyt satun pääsemään suht helposti käsiksi. Hiki lentää enemmän kuin pesuvesi 😂

Valoa tunnelin päässä vaan ei näy. Kohta on viikko oltu pois oravanpyörästä, mutta palautuminen ei ole oikein startannut. Ei nukuta kuumuuden takia ja aamuisin herää heti klo 7 jälkeen tuohon saatanalliseen meteliin. Ai että miksi ei lähdetä lomareissuun tai hankita jotain ilmanviilennysvempelettä tänne? No siksi että ihan ykkösprioriteetti nyt on vaan tehdä kaikkensa, että täältä helvetin keskeltä pääsisi joskus pois... Pakko niistää lomarahat hyötykäyttöön ja olla välittömästi valmiina lähtemään. 10.5. Aloitettiin toiveikkaana muuttoa odottaen jo pakkaaminen ja nyt on tosiaan 3 viikkoa eletty jo sellaisessa paskakasassa, jossa on vain pieni polku jätesäkkien ja muuttolaatikoiden välissä keittiöön ja makuuhuoneeseen. 

26.6. Perjantai 
Eka lomaviikko on jotenkin vaan mennyt hukkaan, tuntuu siltä. Onhan tässä vähän yritetty siivoilla ja uida jne mutta ulkona on 30c - ihan liikaa, ja sisällä 28c. Eilen nautin keikkataltioinnin nettilähetyksestä klo 24 asti, mutta yksi järkyttävä vitutusta ylläpitävä tekijä on se, että lomallansa ei saa arkisin nukkua klo 7 paljon pidempään. Olisin todella tarvinnut lepoa heti eka viikkoon. Mutta pitkin viikkoa kyllä iltapäivisin ja iltaisin vuoron perään molemmat nukahdellaan sinne tänne, kun on niin uuvuttavan lämmintä.

Viikolla 30 eilisen tiedotteen mukaan alkaa työstäminen sisäpihalla. Sitä ennen tietysti pitää rakentaa telineet ja huputtaa se. Ensi viikko on jo 27 eli kahden viikon sisällä varmasti alkaa sulku tapahtua. 

Parkkipaikat otetaan haltuun ja laitetaan sisäpiha blokkiin. Aletaan purkaa tuuletusparvekkeita ja rappujen katoksia, jolloin rappu suljetaan yksi kerrallaan ja uloskäynti ohjataan ahtaan kellarikäytävän kautta. 

Miltä kuulostaa? Hiekka tiimalasissa alkaa valua loppuun. Muuttoa on lähestulkoon mahdotonta tehdä enää sen jälkeen kun sisäpiha on suljettu ja meidän rappu perimmäisenä, joten kellarissa ei mahdu edes sängyn tai kaappien kanssa todellakaan liikkumaan. Ja matka muuttoautolle on jo sitten kymmeniä metrejä. 

Onneksi on loma jotta voimme nauttia, levätä ja olla stressaamatta. 



tiistai 23. kesäkuuta 2020

Paskat muuttolöydöt kirpparilla

Tarkkasilmäisimmät varmasti ymmärsivät että tekijänoikeusrikkomuksiinhan tässä vaiheessa elämää nyt ei ole enää varaa, joten paskat kirppislöydöt, I salute you...

Tänään siis tosiaan paskat muuttolöydöt on paennut kirpputorikierrokselle ja todennut että ei ole hätää.

Samaa tavaraa kun jengi yrittää myydä vielä jollekin idiooteille.

Shampoopulloja joissa on puolet jäljellä ja vanhentuneita ihovoiteita en vaan pysty käsittämään. Mutta kyllä on huikeeta pistää pöytä täyteen baarista pöllittyjä yksittäisiä juomalaseja tai oluttuoppeja, ja laittaa niihin pokalla euron hintalappu kylkeen.

Samoin törmättiin sairaan hienoon jägermeister-kokelmaan, jossa oli kaikki pullot minikoosta 1,75l pulloon. Hintalappu oli luonnollisesti enemmän kuin pullopantti tästä upeasta olohuoneen sistustuskokoelmasta. Olihan sen eteen nähty vaivaa..

Kuin myös ihmeteltiin aika kivan näköistä puista leiliä parilla eurolla, mutta jäi pöytään, koska oli pesemätön. Ei varmaan olisi kannattanut avata korkkia, kun ei sitä ollut omistajakaan tehnyt 10 vuoteen.

Ja tietysti kun on kesä, niin bikinihousua ja vähän käytettyä (kirjaimellisesti vitun nukkaantunutta) pikkuhousua arjolla mielin määrin.

No joo. Ostettiin kyllä mm. verhot.

Ja sen jälkeen vimmainen tehosiivousvartti. Ovia, keittiön yläkaappeja ja semmosta. Ai niin ja mun kylpyhuoneen peilikaapilta löyty tämmöset.

Paljonkohan näistä saisi hintaa?

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Kesälomatunnelmissa!

Tänään on kuulkaa paskojen muuttolöytöjen henkilökunnalla official ensimmäinen lomapäivä.

Silmät ravahti auki yhtaikaa ennen kuutta aamulla. Klassikko.

7:24 alkoi katkeamaton lomasinfonia raikaa.


Vittuuntumisröökille. Alimman kerroksen naapuri tervehti töihin lähtiessään iloisesti: "Ai katohan, säkin heräsit!" ja kehotti lähtemään rannalle.

Vitutuspesu.
Tyhjensin allaskaapin keittiöstä, pesin sen, uunin ja kaapinovet. Allaskaapin löydöistä voidaan mainita toissajouluinen amaryllis, joka on alunperin piilotettu sinne hoitokissan takia. Tuuppasi kaappiin metrin varren.

Allaskaappiin säilytystilan puutteen vuoksi tungetusta lautaspinosta löytyi lautasten välistä hyvin loogisesti yksinäinen pieni tappikorvis. Mitä vit... Miten...?

Isäntä työsti samalla eteistä. Paskin muuttolöytö oli luultavasti tällä erää koon 47 maiharit. Kengänkoko oikeasti 45, joten eivät ole kertaakaan olleet edes jalassa. Eikä kumpikaan muista miksi ostettu. Kai se, kun halvalla sai.

9:45 tupakkatauko.
2.kerroksen naapuri heilutteli iloisesti ja hyppäsi koiransa ja matkalaukun kanssa autoon. Oh you Lucky bastard.

11:35 alkoi mitta täyttyä. Poistuimme kaupungille ostoksille ja kahville. Törmäsimme naapurimme vaimoon, joka oli paennut evakkoon toisaalle. Onnittelimme häntä päätöksestä. Klo 14 kotona. Pärinä tervehti välittömästi kun auton oven avasi. No, tunti max enää. Viimeistään kolmeltahan nuo on tupanneet lopettamaan.

Ei.

Naapurirapun asukas pohti, koska pääsisi nukkumaan ennen yövuoroa, ja mihin aamulla menisi nukkumaan.

9,5 tuntia tänään! Jumalauta viideltä hiljeni. Menihän siinä taas kasa lautasia laatikkoon yhden oluen voimalla. Ei löytynyt mitään kivaa, mutta alkoi vituttaa, miksi sanomalehdet on nykyään kaikki tabloid-mallia, ne ei partacollien normi ruokalautaselle kelpaa kuin servetiksi! Saisko jotain Savon Sanomia tai Lapin Kansaa vielä normi koossa, voisin vaihtaa lehtitilauksen....?

Mitä huomenna tekisi ja mihin piiloutuisi. Huomenna vois kirjoittaa pienen vastineen vuokranantajan päätökseen olla alentamatta vuokraa tai olla tulematta yhtään vastaan. Videomateriaalia löytyy ja huomenna varmaan on sanattomuuskin selätetty.

Lomapäivä 2. Tiistai.
Heräsin klo 7 remontti meteliin. Tästä tulee hyvä päivä. 8:30 parin kahvikupin ja hermosauhun jälkeen lähti vuokranantajalle pitkä posti asianajajan kommenteilla maustettuna, saatteena mukava videotervehdys.

Jatkamme aiheen parissa edelleen suunnattomalla vimmalla. Eikä edelleenkään tietoa milloin täältä pääsee pois.

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Paskat muuttolöydöt toivottaa hyvää juhannusta

19.6. Paskat muuttolöydöt on elossa vaikka vähän kohmeessa. Kattokaapa tätä missä paskassa on asuttu jo parisen viikkoa
Ihan jäätävässä paskassa. Ohessa vielä yksi video päivältä ennen juhannusaattoa etätöissä ollessa, muutin keittiöön läpitalon 50m2 lukaalissa, joka on muuten nyt vuokrattavissa! Vain 630e/kk alkaen 15.7.2020 mutta remontti jatkuu vielä arviolta 10kk. Ai vuokran alennus? Ei. Se tulee rahoitusvastikkeen perusteella nousemaan 10kk jälkeen noin800e/kk. Ei saunaa, ei sisällä vettä tai parkkia eikä Ilmoituksessa ole mainittuna remonttia ollenkaan. Tervetuloa! Niijuu ja vuokranantaja velvoittaa meitä maksamaan täyden vuokran myös heinäkuulta että tavallaan vapaa vasta myöhemmin...

Nyt on viikossa jyrsitty 1/3 parveke laatoista tähän tyyliin:


Pari viikkoa tätä mutta sitten aletaan purkaa tiiliseinä:)

Tänään alkoi kesäloma ja tuntuu oudolta kun yleensä sitä on odottanut. Nyt on vaan yrittänyt selvitä eikä oikein ymmärrä mistä on kyse. Vieläkin. 

Luulin vetäväni kauheat perseet yksin eilen mutta 1:40 röökipaikalle alkoi valua muistakin rapusta ahdistuneita kaljastelevia loman aloittaneita vuokralaisia. Loistavaa vertaistukea!

Bonuskäänteitä on riittänyt kokonaiseen espanjalaiseen draamaan, niistä joudun julkaisemaan myöhemmin erikseen oman sivun. Mutta mitä vittua. Juon lisää. Ei tämä selvinpäinkään etene.

Hyvää juhannusta, pakenimme luontoon 

lauantai 13. kesäkuuta 2020

Viikonlopun seuraavat bingot

Taas on isketty kynnet siihen itseensä, viety muovit keräykseen, haettu subit palkkioksi älyttömän tehokkaasta touhudarrasta. Pesin myös kaksi mattoa käsin tänään.

 Random muovia helvetisti, epäilemme patjojen pakkauksia

 Tyhjä marskin ryyppy-kotelo, selkeästi sillä on jotain ajateltu vielä tehdä
Hajonnut mustekala 

Olemme erittäin huolissamme että tämän pidemmälle ei ole päästy edelleenkään. Mainittakoon kuitenkin uusi löytö Subwayn ruokanoutoretkeltä illalla:

Muutenhan täällä on jo aivan täysi kaaos valloillaan

keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Keskiviikko, nyt alkaa levitä psyyke

Pikkuhiljaa muuttoa tehden ajatuksella "näitä ei enää laatikosta pureta, vaikka vielä ei ole tiedossa mihin ja koska nämä viedään" on aina asuntonäytöstä toiseen kahlatessa motivaation osalta aika isostikin aaltoillut.

Näyttöpäivän sopimisen ja näytössä käynnin välillä on helvetillinen into pakata, sitten kun käy toteamassa tarvittavan remontin ja siihen tarvittavan avun (vesijohdot, sähköt ym) määrän, tai sen että ei vaan kolise, kenties jopa ei mahdu suihkuun tai edes tämmöinen vähän yli 170cm vähän alle 60kg pihatonttu talon saunaan, aika pysähtyy.

Laatikot tukkivat joka paikan ja niiden yli pompitaan vittuuntuneena, kun lämpötila ja näkymät ikkunasta on nämä


Parvekkeen tyhjentämisestä on nyt kuukauden päivät. Joten laatikoitakin on alkanut kertyä.

Alkaa vähitellen psyyke pettää, kun ulkona käydessä saa todeta Tikun ja Takun keräämässä etanoita ulkona ja pohdintaa siitä, miten roskiksen viereen pitäisi laittaa tuolit että voisi paremmin valvoa nyt jätteenlajittelua. Seriously!?! Haluun pois täältä. Äkkiä!

Nyt on tänään tullut ilmoitus ylimääräisestä yhtiökokouksesta, tosin vain ilmoitustaululle. Otetaanko valokuituyhteys remontin yhteydessä ja samalla kaapeli-tv. Äänestys päättyy 24.6., sen voi suorittaa postilaatikkoon, postitse tai kolmantena vaihtoehtona, no hyvä on, ehkä isännöitsijälle voi laittaa sähköpostia. Kokousta ei kuitenkaan pidetä oikeasti, ei edes etänä, vaan suljetun lippuäänestyksen tulokset julkistetaan myöhemmin...

... Jep, varmaan luetaan pergamenttikääröltä Turun joulurauhan julistuksen yhteydessä.



tiistai 9. kesäkuuta 2020

Taas mennään!

Lauantai siis. Tosi tehokas hääpäivä.
Eteisen kaapit tyhjennetty sekä lakana- ja vaatekaappi suuremmalta osin. Shampanjapullo, punaviinipullo ja olutlaatikkoa tuli tyhjennettyä myös varsin rivakasti. Valitettavasti paskoja löytöjä on hyvin niukasti tullut esille olemmeko muuttaneet liian usein?

Yksi helmistä toki on tämä, entisen hajonneen yksijalkaisen tv-tuolin jalan pala. Miksihän se on päätynyt kaappiin?


Homma jatkuu. Kirjahylly ja olohuoneen lipasto lähes kokonaan check. Tässä parhaat palat 

Hajonnut tyhjä cd-kotelo, ja 2016 vuoden loppuun käytettävä Mammuttimarkkinoilta saatu kylpylän etuseteli.

Lisäksi S-etukorttikokoelma männävuosilta. Olikohan niitä peräti seitsemän?

Askarruttaa myös mitä laivan tax freen kuitilla ja parilla ruokakaupan kuitilla - myös vuodelta 2016 - olen ajatellut myöhemmin tehdä.

Ja sitten tämä. Dymonauhaa. 
Teksti kyllä kertoo tunnelmat tuoreeltaan sen löydyttyä. 

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Paskat muuttolöydöt perjantaina 5.6.

Yläkaapista eteisestä pala kelmua ja punertavaa petsiä 2008 vuodelta, kun seivasimme parvekkeen tuolit suofutiksen MM-kisoista Hyrynsalmelta. Hylättyinä leirintäalueelta Ukkohallasta, vähän entisöitiin kotona... 
5.6. Perjantaina löytyi ulkoa rätti. 



Päivällä tehtiin kaukolämpökeskukseen sisäänkäynti meidän rapusta. Löytyi kalenteri vuodelta 2003. Nyt illalla sahattu oviaukko on pultattuna vanerilevyllä umpeen 🤔


torstai 4. kesäkuuta 2020

Poikkeustilanteiden vaikutukset ihmisiin

Perjantai 5.6.
Jos pitää löytää jotain positiivista tämän kaiken keskellä, niin on huvittavia huomioita: nyt kun parvekkeet on olleet suljettuina pian neljä viikkoa, olemme joutuneet sosialisoitumaan pihan tupakointipaikalla. Aluksi se oli kiusallista ja ahdistavaa, mutta jalkalihasten vahvistuminen sekä myös röökaamisen vähentäminen ovat hyvää plussaa.

Huomasin myös, että nyt kukaan ei jaksa enää suomalaisittain tuijotella maata, nyt on alettu tutustua ensi kertaa viiteen ja puoleen vuoteen kunnolla naapureihin. Tupakkapaikalla yhdistäviä tekijöitä mm. Vuorotyöt ja remontin vaikutuksista nukkumisiin keskusteleminen, tapaamiset pihassa ovat terapeuttisia avautumissessioita. Välillä mietitään poismuuttoa ja asunnonmyyntejä, tiedottamista ja rempan etenemistä.

Olemme kertoneet päättävämme 5,5 vuoden nökötyksen tässä 50m2 luukussa mahd pian ja etsivämme mielellämme rintsikkaa läheiseltä puutalokaava-alueelta. Yksi on kertonut olleensa koko ikänsä kirvesmiehenä ja viimeiset 12 vuotta korjausrakentamisen puolella ja tarjonnut apua kuntotarkastuksessa jos sellaiselle tulee tarvetta. Toisen naapurin kanssa olemme jutelleet paljon koko asumisajan ja tiesimme entuudestaan taustansa kiinteistönvälittäjänä. Hän tarjoutui myös auttamaan tarvittaessa paperitöissä.

Kun ajattelee asiaa tarkemmin, niin koronakin on sen näyttänyt, suomalainen tarvitsee jonkinlaista kriisiä, että sen sydämellisyys ja vilpitön halu auttaa toisia tulee esiin. Olen ollut suorastaan hämilläni, miten paljon talonetsintämme mukana muut asukkaat ovat eläneet 💖

Ettei mene liian sokeriseksi, kerrotaan taas kuulumisia pihalta. Jo aiemmin teille esittelemäni hallituksen jäsen ja piha-aktiivimme kiersi viime viikolla isännöitsijän kanssa pihaa ja kertoi ylpeänä hänelle taloyhtiön hankkineen ruohonleikkurin...

Kyseisellä rouvalla on toinen, onneksi kyllä hillitymmin käyttäytyvä ystävätär - samaa ikäluokkaa ja yksinasuva myös - meidän rapussa. Isäntä on nimittänyt heidät Tikuksi ja Takuksi, kun etanankeruukin usein tapahtuu yhdessä. Eilen Tiku ja Taku testasivat pihassa siis tuliterää mainostettua ruohonleikkuria. Käsin työnnettävä Stiga! Ei jumalauta. Siinähän huhkivat, ja nyt tietysti terätkin on vielä sentään terävät mutta hiki vaan lensi. Ja kertoivat toisen jo rinteessä liukastuneenkin sen kanssa.

"Ei saatana. Tää touhu alkaa mennä tässä taloyhtiössä päivä päivältä hullummaksi. Täältä on päästävä ÄKKIÄ pois!"
-mieheni kommentti välittömästi tämän jälkeen, kun päästiin takaisin sisälle.

Viikonloppuna on sitten luvassa vihdoin PASKAT MUUTTOLÖYDÖT

Tässä vielä remonttiasioista.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Touko-kesäkuun vaihde, alussa elämää hupun sisällä


29.5. perjantai
Rakenteiden tsekkaus
Sovittiin että työmaapäällikkö tulee puolen päivän jälkeen tupatarkastukselle, mutta putkahtikin jo puoli kymmeneltä. Kun yritin sanoa että oli sovittu myöhemmästä ajasta, hän oli jo eteisessä...pakko sanoa että vähän halutti ajatus pistää se menemään makkariin. Isäntä kun oli hänen kanssaan itse myöhemmästä ajasta sopinut, ja hän oli kirjoittanut sen ylös ja luvannut, että näin toimitaan.

Olis meinaan ollut siitä herätyksestä aika helvetisti hupia.

Kolme talonäyttöä, yksi sovittu, yksi odotti vielä vastausta, kolmas vedettiin vähän ex tempore. Tiedettiin että oli ihan hirveässä (=alkuperäis) kunnossa, mutta suuri kulmatontti ja sijainti houkutteli, eikä ulkopinnaltaan näyttänyt pahalta. Kuvat netissä myynti-ilmoituksessa oli huonolaatuiset, myös sen takia haluttiin itse nähdä.

Tänne päästiin jo sunnuntaina 31.5. ja olihan siinä... kaikkea. Semmonen, arbeit macht frei. Toisaalta verrattuna unelmataloon, olisi ollut vapaat kädet pintaremonttia ajatellen.

Vieläkin vähän puistatti Maijan näköinen ja hyvin pienihuoneinen ratkaisu. Isä tarjosi kotoa huonekaluja, mutta niistä tuskin mikään muu kuin yksittäinen ruokaryhmän tuoli olisi huoneisiin mahtunut, eli pientä oli muukin kuin takkahuoneen ja saunaosaston korkeus.

Olisin värimaailman nähden jo voinut sanoa että talossa asuu 30-40-vuotias pitkähiuksinen blondi. Kaikki oli valkoista, häiritsevän valoisaa ja yksityiskohtina tarkkaan harkittuja harmaan vaaleita sävyjä sekä kruunuina tietenkin ällöjä huoneentauluja.

Laskettiin hinta vs remontteihin tarvittava hinta ja alkuperäiskuntoinen kulmatontti tuttavuus jäi sitten sijalle 3. Eli jopa meidän unelmatalon edelle, vaikka suihkustakaan ei tullut vielä kuin kylmää vettä ja toivottu miesluola olisi tarvinnut eristyksistä lähtien kaikkea.

Ja tällä kertaa meistä kumpikaan ei olisi mahtunut muuten sen suihkun alle. Eikä muuten saunan lauteillekaan. Että jos satutte tuntemaan puutarhatonttuja, niin tiedän mistä löytyy ihan täydellisiä taloja heille...

Entäs kotona. No, täälläkin toki tapahtuu.
Rakennustelineet ja huputus valmistui 2.6.
2.6. ilmestyi ulko-ovelle lappu hiekkapuhalluksen alkamisesta, 4.6.-5.6.

Vauhti oli siis hyytävää kaikkialla. Neljähenkisen, eläkeläishallituksen tehokkain rouvashenkilö on saanut muuten tässä remontin aikana mm. viisi kivilaattaa sikin sokin tasaamattomalle maalle röökipaikalle, annettua yhden suullisen huomautuksen "pölyttämisestä" kun naapuri lähtee autolla pihasta kahtakymppiä ja yhden heippalapun joka rappuun. Aika vähän. Nyt on ollut touhua pihan siistimisessä eikä sitä oikein viitsi korona-aikaan tonkia roskapussejakaan ihan entiseen malliin, luulisin.

Pölyttämisestä puheenollen se hiekkapuhallus. Sekin oli aika metkaa, kun hän siinä taas voivotteli miten huumorilla on ottanut, niin on kestänyt, ja sivulauseessa että oli juuri tullut Helsingistä kun remonttimiehet päiväänsä lopettelivat. "Mutta eihän ne kuitenkaan noita tiiliseiniä pura, ne vaan hiekkapuhaltaa sen pinnan."

Mietin että vetääkö ne tosiaan vaaleat seinälevyt vanhan tiiliseinän päälle, mitä vittua. No, oli ihan pakko mennä katsomaan aikataulua. Siellähän se seisoo. "Ulkoverhoilun ja tiilien poisto."

Että tämmöstä tällä kertaa. Voin lyödä vetoa, että seuraava hallituksen kokouksessa tapahtuva hämmästys on hänelle se, että tähän lystiin upotettu, toista miljoonaa euroa maksava laina pitää maksaa takaisin.

tiistai 2. kesäkuuta 2020

Remontin alku ja unelmatalon (?) löytyminen / 2020

Kaksi viikkoa ennen julkisivuremonttia tuli viesti että pitää tyhjentää parveke, ja että aikataulu on nopea, kun ei ole mahdollista pitää normaalia asukasinfoa. Ihmettelin, että ei voitu pitää jotain skypeä, olis voinut uskoa että näin etätyöhön tottuneessa maailmassa jo semmoinen olisi ihan itsestään selvää. Mutta ei täällä, missä heippalaputetaan sireenipuskista autoja kaupungin parkkipaikalla ja naapuritonttien omakotitaloja, keräillään etanoita maitotölkkeihin ja leikataan nurmikkoa puutarhasaksilla...

No joo. ajattelin että kyseinen piha-aktiivi hallituksessa istuessaan tietäisi enemmän aikataulusta, etenkin kun ilmoitti asiantuntevasti ja ylpeästi, että ensimmäinen työmaakokous oli juuri. Että tehdäänkö remonttia mihin aikaan päivästä tai viikonloppuina, ei mitään hajua, Hän osoitti työmaapäällikköä, että menkää sieltä kysymään, on oikein mukava poika. Ilmeisesti useampi vuorotyöläinen oli antanut mielipiteensä, oli sen verran kireaä ilmapiiri. Se muuttui tosin vähän toisenlaiseen taktiikkaan, eli remontin haittojen voivotteluun muiden mukana, ja sitten tehtiinkin tuttavuutta melkein jokaisen kanssa pihalla tällä teemalla, vaikka ennen remontin alkamista ei kyseinen tapaus jaksanut tervehtiä takaisin pihassa vastaan kävellessään.

Löydettiin ihana talo, ja pankissa tutkittiin alustavasti jo kaikki valmiiksi, että se olisi mahdollinen hankkia. Kuvat näyttivät kivoilta, remontteja oli tehty hyvin ja kuntoluokaksi olikin kerrottu hyvä. Kaikki näytti siis ihan täydelliseltä. Pankissa neuvotteluissa tutkittiin talon olleen pidempään myynnissä, joten harkitsimme mahdollisesti vähän pudottaa tarjousta. Se oli jo laskenut aiemmin.

Siitä käynnistyi aivan uskomaton operaatio, mistä meille ei oikeasti lopulta tähän päivään mennessä ole selvinnyt, mitä hittoa tässä tapahtui.

Netissä kohdetta tarjosi myyjä, sanotaan vaikka "Jussi". Otimme yhteyttä Jussiin hyvin nopeasti.
Yllättäen nettisivujen kautta tehtyyn yhteydenottolomakkeeseen vastasikin eri henkilö: "Matti". Matti oli hyvin kiinnostunut ostajaehdokkaasta ja ilmoitti, että voisimme sopia näytöstä asukkaan kanssa, ja alla olivat "Maijan" yhteystiedot.

Tässä kohtaa kolahti ensimmäinen mitä vittua - ajatus. Miten Jussi myy taloa, miten tähän liittyvät nämä kaksi muuta? No, jos Maija on asukkaana, niin onko Matti ja Maija olleet vuokralla ja eronneet, olihan heillä sama sukunimi. Okei, hyvin loogista. Maijalle sähköpostia.

Maija ei vastaa sähköpostiin.
Maijalle tekstiviesti - Maija ei vastaa tekstiviestiin.
Maijalle soitto, toinen... niinpä.

Aika kului useampia päiviä, ja toki tämä kuvio jäi ihmetyttämään. Talo myynnissä pitkään ja Maijaan pitää ottaa yhteyttä, mutta hän piiloutuu. Kävin sitten katsomassa lenkillä kauanko talolta kestää tassutella kauppaan jne. ja huomasin että auto oli pihassa parkissa.

Sitten oli aika laittaa viestiä Matille, että nyt meillä on ehkä pikku ongelma tässä, kun Maija ei useista yrityksistä vastaa. Matti siihen vähän yllättyneenä, että joo, sitten on ongelma. Hänpä selvittää.

Lähes heti kun puhelimen sai käsistään alas, Maija laittoi tekstiviestin, jossa antoi minuutintarkan näyttöajan puolentoista viikon päähän ja kertoi että työnsä vuoksi ei sitten halua sairaana ketään näytölle. Viestin sävy oli lyhytsanainen, suora, ilman tervehdystä, kiitosta tai edes nimeä alla. Jopa vähän tylyn oloinen. Ihmeteltiin, ja todettiin että joo tässä on pakosti nyt joku erohommeli menossa. Kysyttiin kuitenkin onnistuuko yhtään aikaisemmin, niin ei kun hän on joka päivä klo 7-22 töissä.
Okei... no, pian vastasi myös Matti, että nyt kun on korona niin ei se halunnut oikein näytölle. Jännä, että ei edes viitsinyt ilmoittaa sitä sähköpostiin tai tekstariin, ei vie paljon aikaa.

Kun mentiin, Maija hämmästeli että kun hän vähän ajatteli että oltaisi menty aiemmin (mentiin tasan minuutilleen hänen ilmoittamaansa aikaan). Kierrettiin talo ja kävi ilmi, että ei kyllä ihan vastannut sitä remonttimäärää, ja hintaa. Mietin koko ajan mikä kuvio oli menossa. Maija kertoi, että he olivat löytäneet asunnon joka houkuttelee nyt vaan enemmän. Hämmästyin, myös vastaanotosta. Ihan erilainen mitä kuvitteli viestien ja muun taustan perusteella. Teknisten tietojen perusteella kuulemma pitäisi kääntyä Jussin puoleen. Mutta tämä ei edelleenkään selvinnyt meille, mitä tapahtui.

Talo oli aika helppo unohtaa käytössä merkittävien puutteiden vuoksi, sanotaanko vaikka että jos meidän vähän alle 190-senttinen isäntä ei mahdu talon ainoan suihkun alle, se voi vähän pitkässä juoksussa muodostua ongelmaksi. Itsekin jouduin jonkin verran niiailemaan joissain kohdin, vaikka 170 paukkuu suhteellisen "nipin napin".

Ei kai muuta kun haavoja nuolemaan.

Valitettavasti suuren unelman murtumisen odottaminen kestikin niin kauan, että show´hun meni suurin osa pakkaamishinguista, joten varsinainen Paskat Muuttolöydöt ajautui määrittelemättömälle tauolle. Mutta, me emme luovuta - älä sinäkään! Käänteitä on takuulla luvassa!

maanantai 11. toukokuuta 2020

Round 2, katto-, parveke- ja julkisivuremontti 2020

11.5.2020
Tänään olemme siirtyneet vitriinistä olohuoneen pieneen kaappiin. Nyt alkaa vähitellen lämmetä. Kiinalaisessa horoskoopissa råtta kun on, niin mitäänhän ei voi heittää pois, kun sitä voi vielä tarvita. Kysykääpä vaikka isältäni, joka on kahden vuoden aikana vienyt kaatopaikalle kolmen rotan omakotitalosta pois tavaraa muutaman rekkalastin verran. Nyt kuulemma näkyy jo lattia.
Palautekysely ennen 2015 SM kisoja. Luonnollisesti täyttäminen on vähän vaiheessa.
2019 vaalien äänestyslaput. Aika tuoreet siis, mutta kummatkin kuoret avaamatta.
Impparin käyttöohje olis varmaan periaatteessa ihan hyödyllinen. Jos olis ikinä omistanut Feinwerkbau 700:n.
Kaksi vuotta sitten ostettu auto halusi päräyttää Motonetin lukijaan elämänkertansa eli kaikki nollaamattomat, mutta suoritetut huollot. Hyvin tarpeellinen. Etenkin kun tuosta ei selviä mitään.

Mukavia tulostettuja muumikuvia.

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Määränpää tuntematon

10.5.2020 Let the game begin!

Keskellä koronan aiheuttamaa poikkeustilaa meillä päätettiin kiirehtiä vesikatto-, parveke- ja julkisivuremontin aloitusta ja tieto tarkasta alkupäivästä saatiin 2 viikkoa sitten. Se on huomenna.

Joten viiden vuoden jälkeen palataan taas paskimpien muuttolöytöjen ääreen. Nyt tosin määränpää ja lähtöpäivä ovat vielä korkeimman käsissä, mutta pakkaaminen alkaa välittömästi. 

Tähän mennessä löytyneitä aarteita:
-Ylinopeussakko liikennekamerasta Möysässä. Päivätty 2010, joten sehän on jostain syystä läpäissyt 2015 seulan päätyäkseen tänne.
-Muistikortteja viidessä peltirasiassa ja irrallaan siellä täällä, kymmenittäin 
-vanha sim -kortti ja siitä irti taivutellut kehykset erillään hyllyllä 
-varmasti yli 5 vuotta auki ollut sikariaski, josta puolet jäljellä 
-Vitriinissä ilmatyynyn paikan käyttöohje mutta ei sitä paikkaa. Ja miksi muuten juuri vitriini?

Olemme tosin vasta alkutekijöissään, tästä irtoaa vielä monta hysteeristä paniikkinaurua, ennen kuin löytyy paikka mihin nämä raahata...